keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Eat your veggies n soak yo nuts!


I'll tell you why:

Entsyyminestäjien avaamisen lisäksi liottaminen tuo pähkinän pinnalle myrkyt, jotka siitä liikkuvat kohti vettä. Mä ainakin huomaan kyllä selkeästi eron, jos oon syönyt kourallisen liottamattomia pähkinöitä. Mahassa tuntuu raskaalta, ja koko olo on semisti raskas.

Kuvassa siis liotusvettä, joisitko? : ) sisältää skeidaa, mitä pähkinöihin on kasvamisen myötä maaperästä ja ilmasta kertynyt..

Liottaminen paljastaa (cashew-pähkinöissä) aika helposti pähkinöiden laadun. Mitä enemmän myrkkyjä ne sisältää, sitä runsaammin myös pähkinöiden pinta värjääntyy, liilahtavaksi. Liottelin just FitnessFirstin pähkinöitä, joissa liilaa värjäytymää tuskin näki.Organic Healthilla (luomuruokatukku) tosin vielä laadukkaampia.




Cashew-pähkinöiden ollessa rasvaisempia ja pehmeempiä, riittää niille 3-6 tunnin liotus.
6 tunnista eteenpäin mentäessä pähkinät rupee käytännössä liukenemaan veteen, menee liian muussiksi.

Liotusveteen kannattaa laittaa ripaus suolaa: Intiaanit käsittelivät pähkinänsä liottamalla niitä merivedessä yön yli heti sadonkorjuun jälkeen, joten lievästi suolattu vesi herättelee pähkinöitten entsyymejä normivettä paremmin.


maanantai 24. lokakuuta 2011

Supersalaatti!


Miten saat minkä tahansa maistumaan taivaalliselle?

Yhdistele perusmaut.

suolanen - makea
karvas/kitkerä - hapan/kirpeä
rasva
rikki
tulisuus
(proteiini)

Esimerkiksi äskeinen, jumalaisen hyvä salaatti syntyi näillä aineksilla:

karvas    -> villivihannekset
hapan     -> sitruuna, balsamico, omenaviinietikka
suolanen -> suola ;D (merilevistä)
makeus  -> hunajaa pikkutilkka, tomaatti
rikki       -> raaka sipuli
tulisuus   -> tuorechili :)
proteiini  -> kananmunat, cashewpähkinät, raakajuusto (parmesaani)

Lisäksi pakko lisätä aina joka salaattiin levää aivan törkee kasa(!!!!), nyt menossa kelppiä ja laveria. Yleensä heitän myös kunnon kasan gojimarjoja esteettisyyden, suutuntuman ja maun vuoksi. Kaikki se vihree vaan huutaa upeen väristä gojia sekaansa ;)

Yhdistelystä sen verran, ettei proteiinia ja hiilareita kannata yhdistää.
Proteiini tuo erillaista ruuansulatusentsyymiä, hiilarit taas erilaista ja samaan aikaan mahaan joutuessaan ne neutraloi toisensa, josta seurauksena on kaikkea muuta kuin optimaalisen energinen olo.. saattaa jopa tukkia ruuansultuksen hetkeksi.
  Hunajaa tosin suosittelen laitettavaksi vähäsen, siis ainoastaan jos se on raakaa ja pysyy sellaisena. Hunajan entsyymit ja maitohappobakteerit auttaa ruokaa sulamaan! Ja lisäksi, mistä tahansa tulee jumalaista kun siihen heittää vähäsen hunajaa sekaan.. ;)
  Niinkuin kananmunatkin, aikamoinen taidonnäyte luonnolta. Sisältää kaiken, mitä yksilö voi tarvita selviytyäkseen talven yli - kananmuna taas sisältää kaiken, mitä tarvitaan kokonaisen yhden uuden yksilön muodostumiseen! ei voi kun rakastaa <3

Sun Chlorellaa :)



maanantai 10. lokakuuta 2011

Done.



Where am i?

What is this?
Why is this?
What for.. why should I?

In a state of being, and not being
a state of wanting, and not wanting
in a state of.. nothingness.

hopeless.


maybe i'll wake up some day..


sunnuntai 25. syyskuuta 2011

..and it's all happening


mä en ole umpikujassa. mä en ole häkissä. 

se joka mua on siellä pitänyt, on minä itse.
mä oon kiduttanut itteäni, solminu silmät, kädet, suun ja korvat, heittäny pimeeseen huoneeseen ja sitonut itseni kidutustuoliin. Niin, ettei ääntäkään pääse. Niin, että toisen (intuitio, self 2, mikä ikinä..) olemassaolon tietää, mutta ei haluaisi tiedostaa siitä elettäkään.


mun.. sielu. mä kahlitsin mun sielun. sen syvän intuition ja sydämen äänen ja pelastavan enkelin joka meillä kaikilla on. Me vaan eletään niin omassa maailmassamme, todellisuudessa, laatikossa, ettei me nähdä (eikä edes haluta) nähdä pienen rottien ja pahojen henkien asuttaman viemäriputken ulkopuolelle. Ulkopuolella on laajaa, pelottavaa, valoisaa, kaikki on uutta ja kuka tietää kuinka laaja se loppujenlopuksi on.

Haluanko mä tätä? Haluanko mä kiduttaa itseäni pitämällä itteäni tässä tilanteessa, mikä satuttaa mua joka tasolla?

Kaikki on mahdollista, kaikki on avoinna, mä en vaan ole suostunut näkemään sitä, ja niin helposti sitä valuu takas omaan kotoisaan pikku laatikkoonsa, onnettomuuteen, epätoivoon, umpikujaan.

Todellisuudessa sä itse luot oman todellisuutesi, mun pelko on pitänyt itseäni niin kovasti kourassaan, etten mä enää edes tunnistanut sitä peloksi.

Get our there, the world is yours. 


"nosta katse ylös sateeseen, katso lintujen lentoa 
ne ei kylvä ei ne satoa korjaa, mut niil on tarpeeks kaikkea."


tiistai 6. syyskuuta 2011

paleo-möhöä


1 raaka muna
mantelijauhoa
kookosjauhoa
voita
hunajaa

Sotke sekasin ja nauti. Irstauden lisäämiseksi mää oon vielä heitelly voiköntsiä ja hunajata päälle. Maistuu ihan paahtoleivälle ja toi on pelastanut mut niin monta kertaa (nälältä ja surulta, lohturuokaa.. =D)





sunnuntai 28. elokuuta 2011

Sielu, keho, mieli


"Sinä et ole ajatuksesi taikka tunteesi, olet niiden yläpuolella oleva tietoisuus"

kuinka moni meistä samaistuu esim. jalkaansa, joka tuntee kipua? Miksi fyysiseen kehoon ei samaistuta, mutta mieleen samaistutaan? Mieli on vaan kemiaa ja psykologiaa.. kemiallisia rekatioita, automaattisia käyttäytymismalleja jotka on evoluution myötä iskostunut meihin, ja joita ilman me ei loppujenlopuks oltas selvitty tähän päivään asti.

Mieli on ihan sama kuin ruumis, periaatteessa. Jos sua sattuu jalkaan, on se verrattavissa negatiivisiin tunteisiin mielessä. Et sä ole kumpaakaan. Ihmiset ei vaan osaa erottaa mieltä erilliseksi, omaksi osakseen, koska se ei ole fyysinen, nähtävä asia.

Pitkään mä mielsin mielen sieluksi. Tai, samaksi asiaksi ylipäänsä.
Eväsin itseltäni oikeuden tuntea negatiivisia tunteita, koska 'eihän nyt tämmönen henkisesti herännyt ihminen voi tuntea mitään skeidaa. oon jo jossain zenissä, ei mulla kuulu tulla tämmösiä tunteita'. Se toi mulle loppujenlopuks ihan mielettömän pahan olon.
Tunteet on yhtä ohimenevää kun vaikkapa kosketuksesta tuleva hyvä olo, taikka sitten kipu. Antaa niiden tulla, ei kukaan yritä kivunkaan tunteita kieltää. Niiden kuuluu tulla, oishan se helvetin outoa, jos joku ei tuntisi esimerkiksi surua menettäessä itselleen läheisen ruumiillistuman.

Sielu, taas..

Tämän takia mä tunnen aina sympatiaa ruumiita kohtaan. Jos fyysiselle keholle sattuu jotain, esimerkiksi, jos ihminen syö täyttä skeidaa, tai sillä on krapula, mä koen henkilöstä riippumatta sympatiaa sen KEHOA kohtaan, ruumista, solutasolla. Jokaisen ruumis on ikäänkuin erillinen asia, mitä kukin päättää kohdella tavallaan. Toiset asettaa sen viholliseksi ("no mähän syön pitsaa iha sama mitä mun maha siitä tykkää"), toiset taas ei ymmärrä mitä tekee, ja toiset, kohtelee kehoaan kuten pitääkin - temppelinä. Pyhänä. omasta mielestäni kaikki luonnollinen oleva on jo valmiiksi pyhää ja täydellistä, siksi mua sattuukin nähdä, miten joku voi raiskata jotain niin silmittömästi.

Omasta kehostaan ja mielestään huolta pitäminen on kunnianosoitus kaikkeudelle.


2:00 am

perjantai 26. elokuuta 2011

Hunajan prosessointi & hunajatuotteet

Mun oli tehtävä tästä ihan oma postauksensa ettei toi toinen räjähdä käsiin.

mehiläiset hamustelemassa <3

Matka alkaa siis mehiläispesästä, jossa hunaja on kennoissa.
Kennot otetaan pois, murskataan, ajetaan separaattorin läpi jossa hunaja erottuu kennoista, vedetään karkean siivilän läpi ja myöhemmin siivilöidään uudelleen. Hunaja seisoo tankissa, ja pinnalle nousee randomit roskat ja kennonpalaset, jotka kaavitaan pois.

murskattuja kennoja separaattorissa (& nätit kaakelit)

suodatus