sunnuntai 28. elokuuta 2011

Sielu, keho, mieli


"Sinä et ole ajatuksesi taikka tunteesi, olet niiden yläpuolella oleva tietoisuus"

kuinka moni meistä samaistuu esim. jalkaansa, joka tuntee kipua? Miksi fyysiseen kehoon ei samaistuta, mutta mieleen samaistutaan? Mieli on vaan kemiaa ja psykologiaa.. kemiallisia rekatioita, automaattisia käyttäytymismalleja jotka on evoluution myötä iskostunut meihin, ja joita ilman me ei loppujenlopuks oltas selvitty tähän päivään asti.

Mieli on ihan sama kuin ruumis, periaatteessa. Jos sua sattuu jalkaan, on se verrattavissa negatiivisiin tunteisiin mielessä. Et sä ole kumpaakaan. Ihmiset ei vaan osaa erottaa mieltä erilliseksi, omaksi osakseen, koska se ei ole fyysinen, nähtävä asia.

Pitkään mä mielsin mielen sieluksi. Tai, samaksi asiaksi ylipäänsä.
Eväsin itseltäni oikeuden tuntea negatiivisia tunteita, koska 'eihän nyt tämmönen henkisesti herännyt ihminen voi tuntea mitään skeidaa. oon jo jossain zenissä, ei mulla kuulu tulla tämmösiä tunteita'. Se toi mulle loppujenlopuks ihan mielettömän pahan olon.
Tunteet on yhtä ohimenevää kun vaikkapa kosketuksesta tuleva hyvä olo, taikka sitten kipu. Antaa niiden tulla, ei kukaan yritä kivunkaan tunteita kieltää. Niiden kuuluu tulla, oishan se helvetin outoa, jos joku ei tuntisi esimerkiksi surua menettäessä itselleen läheisen ruumiillistuman.

Sielu, taas..

Tämän takia mä tunnen aina sympatiaa ruumiita kohtaan. Jos fyysiselle keholle sattuu jotain, esimerkiksi, jos ihminen syö täyttä skeidaa, tai sillä on krapula, mä koen henkilöstä riippumatta sympatiaa sen KEHOA kohtaan, ruumista, solutasolla. Jokaisen ruumis on ikäänkuin erillinen asia, mitä kukin päättää kohdella tavallaan. Toiset asettaa sen viholliseksi ("no mähän syön pitsaa iha sama mitä mun maha siitä tykkää"), toiset taas ei ymmärrä mitä tekee, ja toiset, kohtelee kehoaan kuten pitääkin - temppelinä. Pyhänä. omasta mielestäni kaikki luonnollinen oleva on jo valmiiksi pyhää ja täydellistä, siksi mua sattuukin nähdä, miten joku voi raiskata jotain niin silmittömästi.

Omasta kehostaan ja mielestään huolta pitäminen on kunnianosoitus kaikkeudelle.


2:00 am

perjantai 26. elokuuta 2011

Hunajan prosessointi & hunajatuotteet

Mun oli tehtävä tästä ihan oma postauksensa ettei toi toinen räjähdä käsiin.

mehiläiset hamustelemassa <3

Matka alkaa siis mehiläispesästä, jossa hunaja on kennoissa.
Kennot otetaan pois, murskataan, ajetaan separaattorin läpi jossa hunaja erottuu kennoista, vedetään karkean siivilän läpi ja myöhemmin siivilöidään uudelleen. Hunaja seisoo tankissa, ja pinnalle nousee randomit roskat ja kennonpalaset, jotka kaavitaan pois.

murskattuja kennoja separaattorissa (& nätit kaakelit)

suodatus

Hunajabileet!!!


käykää ihmiset hakemassa hunajatuotteet suoraan tuottajilta!! Se et luo yhteyksiä suoraan tuottajiin, ja hakee tuotteet ilman välikäsiä pesee jonku luomun ihan satanolla. Luomumerkinnät on samaa paskaa byrokratiaa ja pilkunviilausta (siis sillä, et mitä pitää läpikäydä jotta saa sen _sertifikaatin_) ku EU:n asettamat kurkunkäyryys -direktiivitkin.

Kun hakee ite, pääsee valmistajan kanssa luomaan arvokasta kontaktia ja pääsee omin silmin varmistamaan laadun. Ei tarvi enää arvuutella, tai odotella vähintäänkin ympäripyöreitä sähköpostiviestejä asiakaspalvelulta.

Paikallisuus on erittäin tärkeetä erityisesti hunajatuotteissa, sillä nehän on raakoja ja omaa tietynmoisen bakteerikannan. Esimerkiksi Espanjalaisesta siitepölystä ei paljoa ole hyötyä, koska sen bakteerikanta ja kaikki allergeenit on niin eri mihin sun keho täälläpäin reagoi. Jos siis haluat esimerkiksi siedättyä heinänuhasta, ni hanki mahollisimman lähellä tuotettua siitepölyä!!

Myös emomaitoa (=royal jelly) voi kysellä tuottajilta, ja mehiläiskittivahaa = propolista! Kyllä ne myy kaikkea, jos vaan osaa kysyä!! Esimerkiksi mulle on sanottu ei oota just sen takia, et kukaan ei OSAA kysyä niitä, joten miks tuottajat sit keräis kyseistä tavaraa varastoon!


Me käytiin hakemassa pariltakin hunajatilalta kunnon satsit hunajaa, ja siitepölyä ois myös tarkotus hakea.
Ihanalta Matilta mä sain kaupanpäällisiksi köntsän propolista!! ..ehkä siitä on jotain hyötyä et on ihan superliekeissä oleva nuorikkonaisihminen.. :D

tiistai 2. elokuuta 2011

0 € ateria

Tää oli niin hyvää, et voin helpolla sanoo olevan paras ruuanlaittokokemus IKINÄÄÄ. Jos mä oisin syönyt luonnossa, olisin kiistämättä itkenyt onnesta euforioissani (näin on käynyt aikasemmin joskus alkuaikoina nokkossmoothien parissa <3). Nytkin oli jo vaikeuksia pitäytyä jotakuinkin säädyllisessä käyttäytymisessä kaikkien orastavien foodgasm-huutojen valloittaessa mielen pimeimmätkin nurkkaukset (<3).




Kaikessa yksinkertaisuudessaan:

Kantarelleja
munia (omien kanojen)

Salaatti, mihin sisältyi

persilja
vesiheinä/pihatähtimö whutevahh
tammenlehtisalaattia
kesäkurpitsaa
basilikaa & tomaattia
hapankaali

toi vesiheinä on ihan TÖRKEEN HYVÄÄÄ! Ekan kerran kun maistoin, rupes mielessä piirtymään aika kovaa kombo vesiheinä + munavoi, gahh dayum toi on taivaallista, kokeilkaa!!!!!!!!!!!!!!!! Maistuu herneelle, nesteyttää perkeleen hyvin <3333

Paras ateria IKINÄ. Ja kuka sano et terveellisyys on kallista? Ei vaadi ku et kävelee ulos fiilisteleen luontoa ja poimii mukaan parasta ravintoa ikinä <3

Kuuntele kehoa. Ehdottomasti parhaimmat ruoka-euforiat ja energiapiikit tulee siitä, kun sä kelailet mitä tekee mieli (kelaa uudestaan, mitä sun tekee ihan oikeesti törkeesti mieli) ja sit vedät sitä. Mieluummin oot syömättä, kun syöt jotain mitä EI tee mieli niin paljon. Mulla kertoi tietyistä vajeista semmonen ontto tunne, et törkee himo jotain tiettyä juttua kohtaan. No, nyt löyty ja EUFORIA x 1000029 <3<3<33

irstas voiklöntti edustalla <3